perjantai 2. helmikuuta 2018

Kaveri-sukkia ja kaksosia



Kuulin pari viikkoa sitten huhun, että Isännän ystävällä ei ollut lainkaan villasukkia. Tällainen tietohan saa innostumaan oitis. Mitä parhain syy tarttua jälleen sukkapuikkoihin. 
Mistään lempiväreistä, sun muista mieltymyksistä ei ollut tietoakaan, joten lähdin liikkeelle siitä, mitä kaappien kätköistä löytyi. Sieltähän löytyi kaikenlaista. Lopulta päädyin tummansiniseen 7 veljekseen. Veljekset saivat kaverikseen luonnonvalkoista Juhania ja oranssia Jannea. 




Muutenkin etenin rennolla otteella, kirjoneuletta suunnittelin sitä mukaa, kun työ eteni. Joten eipä näistä sen enempiä. Ihan tyytyväinen olen näihin Kaveri-sukkiin, toivottavasti on kaveri itsekin. 




Viime aikoina olen neulonut mm. alla näkyvää huivia. Lanka on Debbie Blissin Fine Donegal, josta piti oikeastaan tulla lyhythihainen pusero, vaan eipä tulekaan. Jostain syystä homma ei oikein ottanut tuulta purjeisiin, joten ei väkisin. Purin puseronyritelmän ja teenkin kolmionmallisen pitsihuivin tällä ohjeella. 




Aika ajoin ihmettelen, mihin langat välillä katoavat ja mistä taas ilmaantuvat. Alla olevat lapaset odottelivat keskeneräisinä vähintään vuoden, koska langan loppuessa en löytänytkään toista kerää mistään. Etsin ihan oikeasti todella huolellisesti ja moneen kertaan kaikki kätköt. Yritin ostaa uuden keränkin, mutta eihän kyseistä lankaa kyseisessä värissä enää ollut edes myynnissä. Argh! Hautasin mokomat kovan onnen lapaset laatikon pohjalle. 
Ja kas kummaa, tässä eräänä päivänä huomasin piteleväni käsissäni paria pientä, mutta riittävää nyssäkkää kyseistä lankaa. Ihan oikeasta paikasta ilmaantuivat, vaan eivät olleet siellä vuosi sitten, eivät varmasti. 
Ihan tylsät peruslapaset, mutta jostain syystä olen ihastunut punaruskeaan eläväpintaiseen väriin ja pehmeä merinolanka sopii hyvin tällaiselle herkkähipiäiselle. Tein samasta langasta aiemmin kivat palmikkoversiot, olivat oikein lempparilapaset. Ne hukkasin, kuinka ollakaan. Ai niin, lankana on Wendy Merino.
Kuvassa lapaset ihan suoraan puikoilta pudonneina, ilman mitään viimeistelyä. 




Koska tänään 2.2. vietetään Kaksostenpäivää, tähän loppuun vielä omien kaksosteni varpaat villasukilla varustettuna. Tästä aiheesta voisi tarinoida vaikka kuinka paljon, mutta sanonpahan vain sen, että tämä kuvaussessio päättyi lumisotaan ja penkin hajoamiseen entisestään.

Hauskoja talvisia päiviä kaikille!




My hubby´s friend didn´t have any wool socks. He has now. 
I wanted to go through my stash to find yarn for this project. I picked up Novita 7 veljestä, 7 brothers (dark blue), Novita Juhani  (white) and Gjestal Janne (orange).
The pattern I designed more or less while knitting.

We are celebrating Twins Day here in Finland today. Photo above, you can see our twins with their wool socks. Jus before they started a snow war…

Wishing you all lovely winter days!




torstai 18. tammikuuta 2018

Hiding butterflies -sukat



Tässäpä nämä piilottelevat perhoset nyt ovat. Malli oli helppo ja kiva neuloa. Värimaailma ei ehkä ole ihan omintani, mutta voihan sitä joskus niin sanotusti hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle tässäkin suhteessa. Lankana on Kaupunkilanka Koski eli itselleni ihan uusi tuttavuus. Ostin langan Tampereen kädentaitomessuilta ja ihan mukavaa neulottavaa se oli. Toinen samanmoinen lanka, vaikkakin erivärinen, odottelee vielä varastossa kohdalle osuvaa sopivaa mallia. 




Jostain syystä tein varren reunan ja kantapään sinisellä Jannella. Aluksi se tuntui suorastaan loistavalta keksinnöltä, mutta loppupeleissä ei niinkään. Mutta tehty, mikä tehty, enpä ruvennut purkamaankaan.




Hiding butterflies -sukkien ohje löytyy täältä. Jostain syystä palaan nyt jatkuvasti Niina Laitisen malleihin. Ihmekös tuo, nehän ovat ihania ja vaihtoehtoja riittää. On kirjoneuletta, pitsiä ja kohokuviota. 




Nyt puikoilla on tämmöiset, näistä lisää myöhemmin.





Yarn: Kaupunkilanka Koski and Gjestal Janne (blue)

Lovely pattern, nice yarn. Maybe not my favorite color but it will do. I am not completely happy with my decision to use blue as well.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Paluu arkeen ja sukkiin



Hei, pitkästä aikaa. Aivan näin pitkää joulutaukoa ei ollut tarkoitus pitää, mutta niinpä vain joulukiireet ja -hulinat veivät mennessään. Instagramissa olen välillä ehtinyt piipahtaa, mutta tänne blogin puolelle en ole ikäväkseni kerennyt ollenkaan. 
Nyt on lomat vietetty ja työtkin jo kutsuvat, vaikka lankakerät tuntuvat kutsuvan vielä kovemmin. Kumma juttu, eikös? Tilanne vaatii turhankin kovaa itsekuria, varsinkin kun tekee töitä pääosin kotona metrin päässä lankakaapista.




Mutta ennen kuin siirrytään tulevaan tai edes nykyiseen, palataanpa hetkeksi vielä menneeseen eli jouluun. Tein jouluksi pinon sukkia, joista vielä muutamat ajattelin vilauttaa täälläkin. 
Punaiset sydänsukat tein ihanalle anopilleni. Sukista tuli ihan saajansa näköiset ja ne ovat yhdet tämän joulun lemppareistani. Ikinuori kahdeksankymppinen anoppini tykkää väreistä, erityisesti punaisesta ja käyttää ilokseni ahkerasti villasukkia. 
Lankana on Maijaa ja sukat ovat ihan perusmallia ilman mitään erityistä ohjetta. Sydänkuvioon taisin ottaa vähän mallia jostain Novitan sydänsukista, muistaakseni.




Raidalliset joulusukat tein ihan hetken mielijohteesta. Näin lankakaupassa Novitan 7 veljestä jouluaatto -langan ja ihastuin oitis väreihin. Kantapään ja kärjen kohtaloa pohdin muutaman päivän ja lopulta päädyin yksiväriseen luonnonvalkoiseen lankaan, taisi olla Novita Juhani tms. Nämäkin päätyivät lahjapakettiin.
Toiset Norski-lapasetkin tein, tällä kertaa harmaa-vaaleanpunaiset. Niistä en ehtinyt edes kuvaa ottaa, kun jo pääsivät lämmittämään uuden omistajansa sormia. Hyvällä onnella saan vielä kuvankin napattua jossain vaiheessa.




Tämä vuosi, niin kuin moni edeltäjänsäkin, alkoi monilla yhtä aikaa puikoilla olevilla töillä. Kuvittelin jo saavani tarpeekseni sukkien neulomisesta ainakin hetkellisesti joulun sukkasavotan jälkeen. Vaan toisin kävi, ainakin muutamat sukat ajattelin vielä tekaista ennen kuin siirryn muihin juttuihin. Yllä olevassa kuvassa valmistumistaan odottelevat Niina Laitisen Hiding butterfliesit. Jokunen vähän tai vähän enemmän myöhässä oleva joululahjakin on vielä puikoilla.
To do -listalla odottaa mm. lapaset, mallia lovikkaat nuorimmalle pojalle. Unohti edelliset bussiin viime talvena, parin käyttökerran jälkeen. Omat, niin ikään bussiin unohdetut lempilapaseni löysin onnekseni löytötavaratoimistosta ja sain ne jälleen omakseni maksettuani 4 euroa. Sukuvika siis tuo unohtelu.

Hello, it´s been a long time since my last post. Christmas can be such a busy time. New Year begins with many WIPs. A few pairs of socks and then something else for a change. Above you can see Hiding butterflies on my needles.

You can also see couple of socks I made for Christmas. Heart socks I gave for my lovely mother-in-law as a Christmas gift. She loves to wear wool socks which makes me very happy of course. She was very pleased with her new socks and so was I. These are one of my favorites I knitted at this Christmas. (Yarn: Gjestal Maija, Pattern: more or less my own)

Striped socks were a Christmas gift as well. I like the colors of this yarn. (Yarn; Novita 7 veljestä jouluaatto and 7 veljestä Juhani). 


lauantai 9. joulukuuta 2017

Tonttuilua, osa 2



Vähitellen on täälläkin palailtu arkeen ja joulupuuhiin ihanan tunnelmallisten itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien jälkeen.

Miesten sukille sain paritkin neulottua. Vihreä-harmaat sukat ovat yhdistelmä Novitan Metsäretki -sukkia ja ihan omaa kehitelmää. Yläosa kuvioineen on tehty samoin kuin Metsäretkissä. Halusin tehdä kuvion vain kuusiin asti (älkää kysykö miksi) ja siitähän seurasi vähän vaikeuksia. Alkuperäisissä Metsäretkissähän koko varsi on kirjoneuletta. 


Kirjoneuleen jälkeisellä harmaalla osuudella sukka näytti ensin levenevän liikaa. Monenlaisten yritelmien jälkeen kavensin lopulta sukkia reippaasti heti kuvion jälkeen. Kaikkiaan kavensin 3 x 6 silmukkaa noin 11-12 krs:n välein ja lopuksi vielä juuri ennen kantapäätä 2 s. Loppusukan tein ihan perussukan mukaan ja lopputuloksena on toivottavasti sukat kokoa n. 42-43. Lanka on vanhaa tuttua Jannea.




Sinisten sukkien lankoina on vähän sitä sun tätä. Tummansininen ja valkoinen ovat 7 veljestä, beigestä ei ole tietoa ja loput Jannea. Mallikin on vähän sitä sun tätä. Kuvioihin nappasin ideoita vähän joka puolelta mm. Dropsin Ulrikoista ja lopputuloksena on nyt tällä kertaa tämmöiset sukat. 

Näihin olen oikein tykästynyt, vaikka muutamaa kuviota ja väritystä olisin ehkä pikkuisen hienosäädellyt, jos olisi ollut enemmän aikaa. Seuraavan kerran, kun on tarvetta miesten sukille, saatan hyvinkin palata tämän mallin pariin.
Varressa on 56 silmukkaa, loput on tehty 52 silmukalla. Kokoa 42-43 ovat nämäkin.




Nyt taas kipin kapin joulupuuhiin. Täällä heilutellaan vuorotellen puikkoja, lattiamoppia ja soppakauhaa. Huomenna jatkuu vielä joulukorttien askartelu, johon saan vähän apuvoimia. 




I knitted these two pairs of men´s socks for christmas. 
Grey/green socks are modified version of Novita Metsäretki -socks.
The other pair is knitted without any pattern. I got some inspiration from Ulrika socks (Drops), for example.
I´m rather pleased how these socks turned out in the end. 




keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Tonttuilua, osa 1



Tällä hetkellä täällä (arvaan, että monissa muissakin kodeissa) neulotaan vinhaa vauhtia pukinkonttiin. Lähinnä sukkia, ainakin täällä. Tai no, vauhtia saisi olla enemmänkin, varsinkin kun lähtö vähän myöhästyi. Siirryin jo paksumpiin lankoihinkin, että tulosta syntyisi tehokkaammin.




Joulupukin apurin täytyy tietysti osata pitää salaisuuksia, mutta nämä sukat voin täällä huoletta vilauttaa. Sukat paketoidaan äidilleni, joka tuskin eksyy tänne blogimaailmaan. Vaikka eipä näissä mitään ihmeellistä ole. Lankana on Regian 6-säkeinen, joka oli sitten niin mukavaa ja nopeaa neulottavaa. 150 gramman kerästä jäi vielä kivasti jäljelle, joten palaan langan pariin joskus myöhemmin. Pitäisi vain keksi, mihin sitä yhdistäisi, kokonaisiin sukkiin jämä ei tietenkään enää riitä. 

Sukat ovat ihan perusmallia ja kokoa n. 38. Väri sopii mielestäni hyvin saajalleen ja tykkään siitä kyllä itsekin. Luonnonvalon puute saa sukat näyttämään ehkä pikkuisen tummemmilta kuin todellisuudessa ovat. 

Tällä hetkellä puikoilla on sukkia suvun miehille. Vain parit puuttuu.




Onpa täällä tehty muutakin, kuin neulottu sukkia. Tampereen messuilla näimme helmitähtiä useammallakin osastolla ja pakkohan niitä oli itsekin päästä näpräämään. Vanhemman tyttären kanssa näitä väsäsimme ja kunhan vain ehtisi, niin olisi kiva tehdä vielä ihan valkoisiakin. Kaikki hienoimmat ovat tietysti tyttären tekemiä, joka on askarteluihmisiä.




Like many other knitters I´m busy knitting for christmas at the moment. These socks are made for my mother. Don´t worry, the secret is safe :) My mom won`t visit the blogland. 
I used Regia 6-ply multi-colored yarn. The yarn worked up quickly and I think my mom will like the colors as much as I do.
Now I´ve got men`s socks on my needles. Two socks done, two more to go.

My elder daughter and I did some crafting last week. The most beautiful stars are made by my daughter, obviously.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Pientä pintaraapaisua kädentaitomessuilta



Pääsin kuin pääsinkin perjantaina iltapäivällä piipahtamaan Tampereen kädentaitomessuille. Kiertelin ihastelemassa osastoja parin tunnin ajan ja jokainen messuilla käynythän tietää, että se on aika lyhyt aika. Hyvin ehdin silti tehdä ihan kelpo pintaraapaisun, muutaman täsmäiskun ja lähes seota kaikesta inspiraation määrästä.





Senhän tietää, kuinka siinä käy, kun kaltaiseni ihminen pääsee tuollaisen inspiraatio- ja lankatulvan keskelle. Sitähän siis todellakin sekoaa. Jopa siinä määrin, että lähestulkoon unohdin ottaa valokuvia. Nekin, joita otin, eivät todellakaan täytä hyvän valokuvan tunnusmerkkejä, eivät sitten alkuunkaan. Onneksi seuranani oli tytär, tällä kertaa tyttäristä vanhempi, selvästi äitiään kovahermoisempi. Joten nämä kuvat ovat suurimmalta osin hänen kamerastaan. Kiitos näistä, prinsessani.




Lopullinen sekoaminen taisi tällä kertaa tapahtua Taito Pirkanmaan osastolla. Siellä oli esillä toinen toistaan ihanimpia lapasia ja sukkia. Ihanuuksia oli katossa roikkumassa ja hyllyjen päälle aseteltuina. Eihän sitä tiennyt, mihin olisi katseensa suunnannut. Tuhrasin kallista aikaani osastolla vatvomalla ikuisuuden, minkä ohjekirjasen ostaisin. Lopulta mukaan lähti Sukka 2 -ohjekuvasto, kohtuuttoman pitkän harkinnan jälkeen.




Lanka- ja neulejuttujen lisäksi tutkailimme askartelutarjontaa, tytär on askarteluihmisiä. Se tuli selväksi, että helmistä tehdyt tähdet ja kaikenlaiset himmelit ovat nyt  Se Juttu. Himmelit jätimme rauhaan, mutta tähtiä askarrellaan meilläkin lähitulevaisuudessa, sen verran hamstrasimme tarvikkeita messuilta. 




Lankaihanuuksia olisi tietysti ollut tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta omaksikin yllätyksekseni ostin vain pari uunituoretta Koski Kaupunkilankaa. Esimerkiksi Isagerin langoista ja monista käsinvärjätyistä ihanuuksista olen haaveillut jo pitkään, mutta niitä ostoksia vatvon rauhassa myöhemmin oikein ajan kanssa. Titityyn osastolla oli (ihanien lankojen lisäksi) söpöt tonttulapaset, vai mitäs tykkäätte?




I spent couple of hours at Finnish craft & design fair in Tampere last Friday. I was much too excited so I totally forgot to take photos. At least decent photos. So many beautiful socks, mittens, colors, patterns and everything! So much inspiration! Thankfully, my elder daughter was there with me and took photos.




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Sadepäivän sukat




Tässäpä nämä ruskeapisaraiset Sadepäivän sukat vihdoin ovat. Sukat valmistuivat jo joskus viime viikolla, mutta nimestään huolimatta ei edes näistä sukista saanut kelvollisia kuvia jatkuvassa sateessa ja hämärässä.


Ohjeen nappasin Unelmien Käsityöt -lehdestä. Ruskeankirjava lanka on Menitan Lassea. Ruskea, harmaa ja oranssi puolestaan Gjestalin Jannea.





Näiden neulominen oli todella erityisen mukavaa ja mutkatonta. Ohje ja kaavio oli helppoa seurattavaa, mitään ylimääräisiä mutkia ei matkalle tullut ja paksusta langasta tuli valmista nopeasti. Sukista tuli myös tosi sopivan kokoiset: napakat, mutta hyvin mahtuvat.

Näiden tekeminen oli myös aikalailla koukuttavaa, liekö se sitten hyvä vai huono asia. Tein äkkipäätöksen näistä sukista myöhään illalla, sopivat langatkin löytyivät omista varastoista ja kas, siinähän hujahti heti puoli yötä. En olisi malttanut laskea kutimia käsistäni, en sitten millään. 




Nyt yritän keskittyä joulujuttuihin, mutta sukkalinjalla jatketaan silläkin saralla. Jännitän tässä myös, pääsenkö viikonloppuna lähtemään Tampereelle Kädentaitomessuille. Suunnitelmissa ja toiveissa olisi, mutta katsotaan, kaikki kun ei ole aina meikäläisen toiveista kiinni.

Pattern: Sadepäivän sukat by Niina Laitinen
Yarn: Menita Lasse and Gjestal Maija