maanantai 23. huhtikuuta 2018

Kevättä puserossa



Tämä pusero pysytteli puikoilla vuoden verran, ilman sen kummempaa syytä. Lang Yarns Ella -langan ostin viime keväänä Ystävänmyynnistä aikalailla hetken mielijohteesta. Häilyin hetken beigen ja tämän keväisen heleän värin välillä, mutta päädyin lopulta siis tähän lilanvaaleanpunaiseen, osittain kanssashoppailijoiden yllyttämänä. Ohje löytyi Suuri Käsityö -lehdestä 4/2017.




Lanka on aika erikoinen, paksuus vaihtelee paljon, on paikoin todella ohutta. Neulon harvoin mitään mistään tällaisista erikoisuuksista, mutta ihan kivan näköistä pintaa tästä syntyi. Välttelen myös saumojen ompelua, mutta tässäpä jouduin siihenkin hommaan. Sain kuin sainkin puseron kasaan, mutta eihän ne saumat kovin läheistä tarkastelua kestä. Eikä epätasainen lanka nyt ainakaan helpottanut asiaa.




Jos meni vuosi puseron neulomiseen, niin ei sen kuvaaminenkaan ihan ongelmitta sujunut. Enpä ehtinyt kuvaushommiin niinä parina päivänä, kun olisi ollut ihana sää, vaan valitsin vähän viileämmän ja ennen kaikkea tuulisemman päivän. Halusin välttämättä ottaa kuvat kuitenkin ulkona, jotta väri pääsisi kivasti oikeuksiinsa. Tekele oli lentää pitkin pihoja, joten näissä kuvissa on hiukan omintakeiset asetelmat.




Lopuksi vielä tämän hetkinen taisteluparini, kesäpaita Blend Bamboosta. Monenlaisia mutkia on yllättäin ollut matkassa. Lähipäivinä selviää, tuleeko tästä mytystä kiva lisä vaatekaappiin, vai jotain ihan muuta.




The pink pullover was on my needles almost for a year. Without any particular reason.
Lang Yarns Ella is quite interesting yarn with variable structure.
Photoshooting can be challenging on a windy day. That`s why you can see the pullover in most peculiar arragements.

Yarn: Lang Yarns Ella 
Pattern: You can find the pattern here 


                                      

torstai 5. huhtikuuta 2018

Villatakki ja Suomen kevät



Tätä villatakkia oli ilo neuloa. Mitään mutkia ei matkassa ollut, mikä on kohtalaisen harvinaista. En tiedä johtuuko se keskittymiskyvyn puutteesta, ymmärryksestä vai ihan vain taitojen puutteesta, mutta yleensä onnistun aina jotain sähläämään. Melko poikkeuksellisesti siis tämän villatakin tekeminen sujui kuin tanssi. No ei nyt ehkä ihan, mutta melkein.
Kuvissa villatakin lisäksi Suomen kevät, sellaisena kuin se täälläpäin esiintyi muutama päivä sitten.




Villatakki on Dropsin mallistosta, Summer leaves cardigan nimeltään. Ylhäältä alas neulottu, joten ei saumojen ompelua, mikä jaksaa aina ilahduttaa tällaista onnetonta saumojen ompelijaa. Dropsin sivuilta löytyy myös ohjeet samaan sarjaan kuuluviin puseroon ja toppiin.




Otin senkin riskin, että vaihdoin ohjeessa olevan langan toiseen. Vaihto kannatti, ainakin omasta mielestäni. Käytin Hjertegarnin Organic Trioa, jossa on merinoa, puuvillaa ja silkkiä. Tykkäsin neuloa ja villatakista tuli kesäisen kevyt. Tosin vielä ei ole tietoa, miten lanka käytössä käyttäytyy. 
Lankaa kului M-kokoon reilut 4 kerää eli ehkä noin 230 g. Organic Triossa on muuten aivan ihanat värit. Oli vaikea pysytellä harmaassa, jolle nyt oli tilausta. Toisaalta onneksi väri oli mielessä valmiina, muuten valinta olisikin ollut lievästi sanottuna vaikea. Pari kerää liilanpunaista nappasin tosin mukaan ihan vain varalle.




Yhden valmiin villasukankin olen saanut aikaiseksi. Yhden siksi, että ruskea lanka loppui kesken. Lähdin jo langanhakureissullekin, mutta eipä oikeaa sävyä ollut edes kaupassa. No, nyt kuulemma olisi, jos vain ehtisi hakea.
Narvik -sukkienkin ohje löytyy Dropsilta. Palaan näihin myöhemmin, kunhan saan sukalle parin aikaiseksi.




Tällä hetkellä tekeillä on myös lyhythihainen pusero Blend Bamboosta ja aina ei homma todellakaan suju kuin tanssi. Yksinkertaisen mallinkin kanssa voi joutua yllättäviin vaikeuksiin, mutta niistä lisää tuonnempana. Josko kehtaan edes kertoa…




Pattern: Summer leaves cardigan by Drops
Yarn: Hjertegarn Organic Trio (merino, cotton and silk)

This cardigan was such a joy to knit. Lovely seamless top down pattern. 
Photos above, you can also see spring in Finland a few days back.

I´m knitting Narvik socks at the moment. Unfortunately, I ran out of yarn.




Loppuun vielä vähän pääsiäismuisteloita..

I know Easter has passed …



maanantai 12. maaliskuuta 2018

Olympiahuivi



Tämä huivi syntyi oikeastaan ihan huomaamatta samalla kun seurasin olympialaisia pari viikkoa. Alun alkaen törmäsin tähän Debbie Blissin pitsihuiviin Kotiliesi Käsityö -lehdessä (2/2015). Huivi jäi mieleeni kummittelemaan ja odottelemaan sopivaa hetkeä. En tosin tiedä, kumpi teki suuremman vaikutuksen; huivi vai ihanat brittityyliset kuvat. Ainakin omalla kohdallani huomaan, että neulemallien kuvilla on niilläkin aika suuri merkitys. Ohje löytyy myös täältä, klik.




Eräänä iltana kaivelin yhtä monista käsityökätköistäni ja löysin Fine Donegalia, jota on siis alunperäisessä ohjeessakin käytetty. Olin joskus aloittanut langasta lyhythihaista puseroa, joka ei oikein ottanut tuulta purjeisiiin. Ei muuta kun puseron alku purkuun ja huivia puikoille.




Malli oli aika helppo ja ohje selkeä, joten työ eteni sutjakkaasti, vaikka samalla keskityinkin telkkarin toljotukseen. Debbie Blissin Fine Donegal on kivan eläväpintainen lanka ja sinänsä helppoa neulottavaa. Yksi mutta tosin tuli eteen; lanka katkeili. Käytin ensin purkulangan ja mietin, josko katkeilu johtui siitä. Mutta ei, lanka katkeili monta kertaa vielä senkin jälkeen, kun otin uuden kerän käyttöön. Kaiken kaikkiaan lanka katkesi ehkä noin kuusi tai seitsemän kertaa. Onhan sekin tietysti mahdollista, että nyin lankaa turhan agressiivisesti aina silloin, kun suomalaisilla sujui tosi hyvin tai päinvastoin.





Vaikka yksi huivi on nyt pois mielestä kummittelemasta, niin paljon siellä on silti vielä tavaraa. Ja lisää tulee koko ajan. Yksi ajatuksissa pyörivä on Islantilaisia neuleita -kirjassa oleva Aftur -pusero. Olen käynyt jo lankakaupassa hypistelemässä Lettlopi -lankoja, joissa on kertakaikkisen ihania värejä. Lanka on vain niin vietävän karkeaa, ettei taida sopia tällaiselle herkkähipiäiselle edes neulottavaksi, saati käytettäväksi. Voisihan sen Afturin jostain muustakin neuloa, mutta mistä? Todennäköisesti tämä projekti saa vielä jäädä hautumaan. Pusero pulpahti vain hetkeksi taas mieleen, kun huomasin, että Kammebornia järjestää Aftur KALin. Vähän kerkesin jo ajatella, josko nyt olisi Afturin aika, mutta ehkä ei sittenkään. On niin paljon kaikkea muuta tekeillä/suunnitteilla ja se lankavalinta vaatii vielä veivaamista.




Harmaa Summer leaves -villatakki etenee mukavasti. Ohjeessa on vajaamittaiset hihat ja pohdin parhaillaan, teenkö sellaiset vai ihan täyspitkät. 
Kuten kuvista ehkä huomaatte, täällä jo odotellaan kevättä ja pääsiäistä. Kaikenlaisia pastellisävyjä ja pääsiäisjuttuja hiipii vähitellen nurkkiin.




I knitted Debbie Bliss Lace shawl while watching the Olympics. I`ve been planning to knit this shawl for a long time. Debbie Bliss Fine Donegal is beautiful yarn. I like it a lot but it broke several times which was annoying. Or maybe I just was too heavy-handed while concentrating on the Olympics.
Some progress on my Summer leaves -cardigan too. I´m just wondering how long sleeves should I knit.





torstai 22. helmikuuta 2018

Kaipuu -huivi



Tämä Kaipuu -huivi oli pitkään melkein valmis. Huiviin kuuluisi neulottu nirkkoreunus, jonka jätin lopulta tekemättä. En nyt ihan heti ymmärtänyt ohjetta, myönnettävä on ja annoin periksi noin puolessa minuutissa. Ensin ajattelin virkata reunuksen, mutta enpä tehnyt sitäkään. Ihan kiva näinkin. Tämän reunusproblematiikan takia huivi odotteli muutaman kuukauden käytännössä päättelyä ja pingotusta vaille valmiina.




Vielä valmiinakin huivi odotteli tovin jos toisenkin, ennen kuin pääsi tänne blogiin asti. Tänne kun tarvitaan kuvia ja niitä varten odottelin nuorisotyövoiman paluuta käytettäväkseni. Nyt ovat abien vauhtiviikot penkkareineen onnellisesti takanapäin ja avukseni lupautunut tytär ehti vihdoin kuvaushommiin. Olisihan tämä toki hoitunut ilman apulaistakin, mutta sain nyt tällä kertaa tällaisen päähänpinttymän. Tytär hytisi kiltisti kymmenen asteen pakkasessa, jotta äiti sai haluamansa kuvat.




Lankana on Hjertegarn Wool Cottonia, ekologista merinoa ja puuvillaa. Taisin ostaa kaksi sinistä ja yhden vaalean 50 g kerän. Ainakin sinistä jäi toisesta kerästä yli puolet jäljelle. Yleensä käytän vähän paksumpia lankoja, joten tosi ohuelta ja keveältä huivi tuntuu, mutta tykkään. Sopiva huivi kesäksi. Käytössä oli pisimmät omistamani nelosen pyöröpuikot.










Ostin juuri lisää Hjertegarnin lankoja, sattui sopiva ale kohdalle. Vähän paksumpaa Organic Trioa (merinoa, puuvillaa ja silkkiä). Harmaa lanka muuntuu parhaillaan villatakiksi, liilanpunainen myöhemmin joksikin muuksi.





Blogikin täytti nyt helmikuussa ihan huomaamatta vuoden. Leikin tapahtuman kunniaksi vähän langoilla, tuloksena lankakakku. Jos vaipoista voi tehdä kakkuja, niin miksei langoista? Voin sanoa, että olisi todellakin ollut tärkeämpääkin tekemistä, mutta leikkiä ikä kaikki.




I finished a little bit modified version of Kaipuu shawl a while ago. The shawl is perfect for the summer.  My younger daughter helped me to take the photos. When she finally had time. She has been very busy lately celebrating the end of school. It was freezing out there. The temperature was ten below zero. 

Yarn: Hjertegarn Wool Cotton

My blog is one year old now so I played with yarn balls a little. Childish I know! People make diaper cakes so why not yarn cakes?






perjantai 2. helmikuuta 2018

Kaveri-sukkia ja kaksosia



Kuulin pari viikkoa sitten huhun, että Isännän ystävällä ei ollut lainkaan villasukkia. Tällainen tietohan saa innostumaan oitis. Mitä parhain syy tarttua jälleen sukkapuikkoihin. 
Mistään lempiväreistä, sun muista mieltymyksistä ei ollut tietoakaan, joten lähdin liikkeelle siitä, mitä kaappien kätköistä löytyi. Sieltähän löytyi kaikenlaista. Lopulta päädyin tummansiniseen 7 veljekseen. Veljekset saivat kaverikseen luonnonvalkoista Juhania ja oranssia Jannea. 




Muutenkin etenin rennolla otteella, kirjoneuletta suunnittelin sitä mukaa, kun työ eteni. Joten eipä näistä sen enempiä. Ihan tyytyväinen olen näihin Kaveri-sukkiin, toivottavasti on kaveri itsekin. 




Viime aikoina olen neulonut mm. alla näkyvää huivia. Lanka on Debbie Blissin Fine Donegal, josta piti oikeastaan tulla lyhythihainen pusero, vaan eipä tulekaan. Jostain syystä homma ei oikein ottanut tuulta purjeisiin, joten ei väkisin. Purin puseronyritelmän ja teenkin kolmionmallisen pitsihuivin tällä ohjeella. 




Aika ajoin ihmettelen, mihin langat välillä katoavat ja mistä taas ilmaantuvat. Alla olevat lapaset odottelivat keskeneräisinä vähintään vuoden, koska langan loppuessa en löytänytkään toista kerää mistään. Etsin ihan oikeasti todella huolellisesti ja moneen kertaan kaikki kätköt. Yritin ostaa uuden keränkin, mutta eihän kyseistä lankaa kyseisessä värissä enää ollut edes myynnissä. Argh! Hautasin mokomat kovan onnen lapaset laatikon pohjalle. 
Ja kas kummaa, tässä eräänä päivänä huomasin piteleväni käsissäni paria pientä, mutta riittävää nyssäkkää kyseistä lankaa. Ihan oikeasta paikasta ilmaantuivat, vaan eivät olleet siellä vuosi sitten, eivät varmasti. 
Ihan tylsät peruslapaset, mutta jostain syystä olen ihastunut punaruskeaan eläväpintaiseen väriin ja pehmeä merinolanka sopii hyvin tällaiselle herkkähipiäiselle. Tein samasta langasta aiemmin kivat palmikkoversiot, olivat oikein lempparilapaset. Ne hukkasin, kuinka ollakaan. Ai niin, lankana on Wendy Merino.
Kuvassa lapaset ihan suoraan puikoilta pudonneina, ilman mitään viimeistelyä. 




Koska tänään 2.2. vietetään Kaksostenpäivää, tähän loppuun vielä omien kaksosteni varpaat villasukilla varustettuna. Tästä aiheesta voisi tarinoida vaikka kuinka paljon, mutta sanonpahan vain sen, että tämä kuvaussessio päättyi lumisotaan ja penkin hajoamiseen entisestään.

Hauskoja talvisia päiviä kaikille!




My hubby´s friend didn´t have any wool socks. He has now. 
I wanted to go through my stash to find yarn for this project. I picked up Novita 7 veljestä, 7 brothers (dark blue), Novita Juhani  (white) and Gjestal Janne (orange).
The pattern I designed more or less while knitting.

We are celebrating Twins Day here in Finland today. Photo above, you can see our twins with their wool socks. Jus before they started a snow war…

Wishing you all lovely winter days!




torstai 18. tammikuuta 2018

Hiding butterflies -sukat



Tässäpä nämä piilottelevat perhoset nyt ovat. Malli oli helppo ja kiva neuloa. Värimaailma ei ehkä ole ihan omintani, mutta voihan sitä joskus niin sanotusti hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle tässäkin suhteessa. Lankana on Kaupunkilanka Koski eli itselleni ihan uusi tuttavuus. Ostin langan Tampereen kädentaitomessuilta ja ihan mukavaa neulottavaa se oli. Toinen samanmoinen lanka, vaikkakin erivärinen, odottelee vielä varastossa kohdalle osuvaa sopivaa mallia. 




Jostain syystä tein varren reunan ja kantapään sinisellä Jannella. Aluksi se tuntui suorastaan loistavalta keksinnöltä, mutta loppupeleissä ei niinkään. Mutta tehty, mikä tehty, enpä ruvennut purkamaankaan.




Hiding butterflies -sukkien ohje löytyy täältä. Jostain syystä palaan nyt jatkuvasti Niina Laitisen malleihin. Ihmekös tuo, nehän ovat ihania ja vaihtoehtoja riittää. On kirjoneuletta, pitsiä ja kohokuviota. 




Nyt puikoilla on tämmöiset, näistä lisää myöhemmin.





Yarn: Kaupunkilanka Koski and Gjestal Janne (blue)

Lovely pattern, nice yarn. Maybe not my favorite color but it will do. I am not completely happy with my decision to use blue as well.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Paluu arkeen ja sukkiin



Hei, pitkästä aikaa. Aivan näin pitkää joulutaukoa ei ollut tarkoitus pitää, mutta niinpä vain joulukiireet ja -hulinat veivät mennessään. Instagramissa olen välillä ehtinyt piipahtaa, mutta tänne blogin puolelle en ole ikäväkseni kerennyt ollenkaan. 
Nyt on lomat vietetty ja työtkin jo kutsuvat, vaikka lankakerät tuntuvat kutsuvan vielä kovemmin. Kumma juttu, eikös? Tilanne vaatii turhankin kovaa itsekuria, varsinkin kun tekee töitä pääosin kotona metrin päässä lankakaapista.




Mutta ennen kuin siirrytään tulevaan tai edes nykyiseen, palataanpa hetkeksi vielä menneeseen eli jouluun. Tein jouluksi pinon sukkia, joista vielä muutamat ajattelin vilauttaa täälläkin. 
Punaiset sydänsukat tein ihanalle anopilleni. Sukista tuli ihan saajansa näköiset ja ne ovat yhdet tämän joulun lemppareistani. Ikinuori kahdeksankymppinen anoppini tykkää väreistä, erityisesti punaisesta ja käyttää ilokseni ahkerasti villasukkia. 
Lankana on Maijaa ja sukat ovat ihan perusmallia ilman mitään erityistä ohjetta. Sydänkuvioon taisin ottaa vähän mallia jostain Novitan sydänsukista, muistaakseni.




Raidalliset joulusukat tein ihan hetken mielijohteesta. Näin lankakaupassa Novitan 7 veljestä jouluaatto -langan ja ihastuin oitis väreihin. Kantapään ja kärjen kohtaloa pohdin muutaman päivän ja lopulta päädyin yksiväriseen luonnonvalkoiseen lankaan, taisi olla Novita Juhani tms. Nämäkin päätyivät lahjapakettiin.
Toiset Norski-lapasetkin tein, tällä kertaa harmaa-vaaleanpunaiset. Niistä en ehtinyt edes kuvaa ottaa, kun jo pääsivät lämmittämään uuden omistajansa sormia. Hyvällä onnella saan vielä kuvankin napattua jossain vaiheessa.




Tämä vuosi, niin kuin moni edeltäjänsäkin, alkoi monilla yhtä aikaa puikoilla olevilla töillä. Kuvittelin jo saavani tarpeekseni sukkien neulomisesta ainakin hetkellisesti joulun sukkasavotan jälkeen. Vaan toisin kävi, ainakin muutamat sukat ajattelin vielä tekaista ennen kuin siirryn muihin juttuihin. Yllä olevassa kuvassa valmistumistaan odottelevat Niina Laitisen Hiding butterfliesit. Jokunen vähän tai vähän enemmän myöhässä oleva joululahjakin on vielä puikoilla.
To do -listalla odottaa mm. lapaset, mallia lovikkaat nuorimmalle pojalle. Unohti edelliset bussiin viime talvena, parin käyttökerran jälkeen. Omat, niin ikään bussiin unohdetut lempilapaseni löysin onnekseni löytötavaratoimistosta ja sain ne jälleen omakseni maksettuani 4 euroa. Sukuvika siis tuo unohtelu.

Hello, it´s been a long time since my last post. Christmas can be such a busy time. New Year begins with many WIPs. A few pairs of socks and then something else for a change. Above you can see Hiding butterflies on my needles.

You can also see couple of socks I made for Christmas. Heart socks I gave for my lovely mother-in-law as a Christmas gift. She loves to wear wool socks which makes me very happy of course. She was very pleased with her new socks and so was I. These are one of my favorites I knitted at this Christmas. (Yarn: Gjestal Maija, Pattern: more or less my own)

Striped socks were a Christmas gift as well. I like the colors of this yarn. (Yarn; Novita 7 veljestä jouluaatto and 7 veljestä Juhani).